Tietosuoja kuuluu jokaisen dataa käsittelevän arkeen.
Käytäntö
data protection) tarkoittaa suojaa, joka koskee henkilöä koskeva tietoja ja turvaa niitä oikeudettomalta käytöltä. Yksi tietosuojan toteuttamisen keino on tietoturva. Aiheesta on myös muita kansainvälisiä ISO/IEC-standardeja. Asetuksen tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa koko EU:n alueella. Tietosuoja-asetus velvoittaa organisaatiot ilmoittamaan tietosuojavaltuutetun toimistolle toiminnassaan tapahtuneista tietoturvaloukkauksista. Tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa henkilötietoja esimerkiksi päätyy vääriin käsiin, tuhoutuu tai katoaa. Jos tietoturvaloukkauksesta koituu rekisteröidyille korkea riski (esimerkiksi mahdollisuus, että luottokorttitietoja voidaan käyttää väärin), myös heille on ilmoitettava viipymättä. Tietosuojan tarkoituksena on varmistaa, että organisaatiot käsittelevät henkilötietoja lainmukaisesti ja vain silloin, kun niiden käsittelyyn on lainmukainen peruste. Rekisteröidyllä on myös oikeus tarkastaa kunkin organisaation hallussa olevat henkilötietonsa ja tarvittaessa korjata niitä. Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki, joka tuli voimaan vuoden 2019 alussa. Tietosuojavaltuutettu on tietosuojalainsäädännön noudattamista valvova viranomainen, joka voi antaa rekisteröidyn oikeuksia koskevia määräyksiä ja joka käsittelee organisaatioilta tulleet ilmoitukset tietoturvaloukkauksista. Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio voi lisäksi määrätä organisaatioille hallinnollisia sakkoja tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä. Jos tietosuojarikkomuksessa epäillään rikosta, asia kuuluu poliisille. Selainnäkymien väärinkäyttöä ei voida valvoa, sillä niiden käytöstä ei jää jälkeä lokitietoihin toisin kuin potilasrekisterin normaalista katselusta. Kyseinen käytäntö rikkoo lakia myös siltä osin, että jokaisessa potilastietojärjestelmässä on oltava ominaisuus, joka tallentaa tietojen katsojan henkillöllisyyden.. Potilastiedon Kanta-arkiston projektipäällikkönä ja Helsingin sosiaali- ja terveysviraston potilastietokannan vastuupääkäyttäjänä työskennellyt Antti Lähteenmäki huomautti kaupunkia ja Valviraa vuonna 2014 edellä kuvatuista teknisistä ja organisatoristia tietoturvaongelmista. Kaupunki ei ole silti pyytänyt Pegasos-järjestelmän toimittajaa korjaamaan tietoturva-aukkoa tai poistanut työntekijöiltään selainnäkymän katseluoikeutta. Suomessa tulee säännöllisesti ilmi tapauksia, joissa on urkittu yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia potilastietoja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kertoi vuonna 2015, että sen palveluksessa ollut työntekijä oli urkkinut luvatta yli 500 potilaan tietoja. Normaalisti tietojen katselijan henkilöllisyys kirjautuu tietojärjestelmän niin sanottuihin lokitietoihin, jolloin asiatonta katselua voi yrittää valvoa esimerkiksi pistokokeiden avulla. Julkisella puolella havaittuun urkintaan puututaan ja urkinnasta tehdään rikosilmoituksia. Ilmitulleista tapauksista syyteharkintaan saakka päätyy vuosittain jopa kolmesataa, joista käräjille asti etenee noin sata. Uhrien määrä voi olla monikymmenkertainen, sillä urkkija ei useinkaan tyydy kalastelemaan tietoja vain yhdestä ihmisestä.. Hanninen, Minna ym.: Henkilötietojen käsittely : EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Kuula, Arja: Tutkimusetiikka: Aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Pahlman, Irma (toim.): Asiakastietojen käsittely, salassapito ja asiakkaan tiedonsaantioikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tiedä mitä henkilötietoja keräät ja missä niitä säilytetään.
Pilvi
Pilvipalvelu Pilvipalvelu tarkoittaa tietoteknisten palveluiden toimittamista tarvittaessa (sovelluksista tallennuskapasiteettiin ja laskentatehoon) tyypillisesti internetin välityksellä ja käytön mukaan maksamalla. Ydinkäsite tarkoittaa tietoteknisen infrastruktuurin tai datakeskuksien omistamisen sijaan vuokraamista pilvipalvelun tarjoajalta. Pilvipalvelua voi verrata hajautettuun ympäristöön (vrt. Käsitteenä se kuvaa paradigman muutosta, jonka tuloksena palvelu tarjotaan ”pilvessä”, jonka teknisiä yksityiskohtia palvelun käyttäjät eivät voi nähdä tai hallita. Pilvipalvelu kuvaa uutta tietoteknisten palveluiden tuottamisen, käyttämisen ja toimittamisen mallia, johon liittyy internetin yli palveluna tarjottuja dynaamisesti skaalautuvia ja virtuaalisia resursseja. Käsitettä ”pilvi” käytetään kielikuvana, jolla viitataan internetiin siten kuin se usein esitetään tietoverkkojen kaaviokuvissa, sekä abstraktiona monimutkaiselle infrastruktuurille, jonka se verhoaa. Käsite ei määritä varsinaista toteustapaa ja palvelut voidaan toteuttaa asiakaskohtaisilla virtuaalikoneilla tai säiliöinnillä erillisten tietokoneiden sijaan. Palveluiden pääluokat ovat SaaS (Software as a Service), IaaS (Infrastructure as a Service) ja PaaS (Platform as a Service). Yleisnimityksenä yleistyy XaaS (Anything as a Service tai Something as a Service). Muita termejä ovat palvelimeton tietojenkäsittely (serverless computing) ja FaaS (Function as a Service). cloud storage) tarkoittaa tallennuskapasiteetin tarjoamista palveluna. cloud computing) tarkoitetaan laskentakapasiteetin (ks. Pilvilaskennassa palveluista maksetaan käytön mukaan, palvelut ovat heti saatavilla ja niiden teho skaalautuu tarpeen mukaan. Pilviteknologia, ja sen avulla totetutetut pilvipalvelut, sekä niiden rajapinnat mahdollistavat asetelman, jossa loppukäyttäjän ei tarvitse enää ottaa kantaa käyttöjärjestelmään, selaimeen taikka käyttämänsä päätelaitteen tyyppiin; pilvisovellukset toimivat samalla tavalla kaikilla alustoilla. Pilvilaskenta tapahtuu verkon kuten Internetin välityksellä. Pääsääntöisesti loppukäyttäjä ei ole tietoinen siitä, että käyttää hajautettua palvelua, koska käyttökokemus vastaa paikallisesti tuotettavien palveluiden tunnetta. Käyttäjä näkee ja kokee vain käyttämänsä tuotteen käyttöliittymän, aivan kuten perinteisissäkin sovelluksissa. Yhtenä poikkeuksena tähän ovat verkkopohjaiset palvelut, joiden käyttöliittymät luonnollisesti eroavat perinteisistä ohjelmistoista. Pilvilaskennan ajatusmallissa tieto tallennetaan pysyvästi internetissä sijaitseville palvelimille ja tallennetaan vain tilapäisesti päätelaitteisiin. Pilviteknologia tuo mukanaan kustannustehokkuuden, joustavuuden ja nopeuden palveluiden toteutuksessa. Sen avulla yritykset voivat testata ja ottaa käyttöön uusia palveluita ilman, että niiden tarvitsee toteuttaa koko järjestelmää alusta asti tai sitoutua järjestelmään pysyvästi. Pilvilaskenta on terminä uusi, mutta pilvilaskennassa käytettävä tekniikka perustuu pääosin olemassa oleville tekniikoille. Suurimpia eroja aikaisempaan on asiakas-palvelin -toimijoiden muutos. Aikaisemmin palveluja tarjottiin lähinnä yritykseltä yritykselle, nykyään enemmänkin yritykseltä kuluttajille. Yksinkertaisimmillaan pilvilaskentaa käytetään laskennan hajauttamisessa, tilapäisten kuormien tasaamisessa, ohjelmiston osien tai kokonaisuuksien ulkoistamisessa ja vastaavissa raakaa laskentatehoa kaipaavissa toiminnoissa. Tarjottavien palveluiden hinnoittelumallit perustuvat käyttöpohjaiseen ja jatkuvaan laskutukseen, toisin kuin perinteinen ohjelmistokauppa, joka perustuu pääosin kiinteään lisenssimaksuun. Asiakkaan etuna mallissa ovat muun muassa käyttöönoton helppous, kustannusten läpinäkyvyys, tehon riittävyys, sekä alhaiset kiinteät kustannukset. Palvelun tarjoajan etuna mallissa ovat pitkät asiakassuhteet, jatkuva laskutus, sekä virtuaalisoinnin mukanaan tuomat hyödyt.lähde?
- Inventoi tiedot.
- Rajoita oikeudet ja MFA.
- Testaa palautus.
Yhteenveto: kartta, pääsy, palautus.
